Skip to content

Kesäkurpitsa-fetatäytteistä pastaa

maaliskuu 13, 2011

Pasta, varsinkin itse tehty, on herkkuani. Pastan tekeminen on myös tosi hauskaa, sehän on vähän kuin leipomista –  ja leipominenhan vasta hauskaa onkin. Useinmiten käytän itse tehdyn pastan ihan tagliatellena, spagettina tai pappardellena (hyvän kastikkeen kanssa tietenkin), mutta kun oikein on värkkäysinto päällä, teen täytettyä pastaa.

Haastavinta itse tehdyssä pastassa on mielestäni keittäminen. Se, että pastasta tulee irtonaista ja että se jää sopivan al denteksi, on oma taitolajinsa. Vaikka olen tehnyt pastaa aika paljonkin, niin keittäminen on aina pieni jännityksen paikka.

Tällä kertaa tuli isohkoja ravioleja.

Pastan täyttämisessä on vain luovuus rajana, pastan sisäänhän voi laittaa mitä vain. Parhaita ja ehkä perinteisiäkin täytteitä ovat tietenkin juustot, pinaatti ja munakoiso, miksei herkkusienikin. Tällä kertaa taisin saada inspiraation tähän kesäkurpitsa-minttutäytteeseen jostain Jamie Oliverin ohjelmasta.

Kesäkurpitsaraviolit

2 pientä kesäkurpitsaa tai yksi normaali
Suolaa
Hunajaa
Noin 1/3 ruukku minttua
1/2 pkt fetaa
Oliiviöljyä

Hienonna kesäkurpitsa joko käsín tai tehosekoittimessa. Tärkeintä on, että täytteestä tulee aika tahnamaista, eli että kesäkurpitsat eivät jää liian isoiksi paloiksi, muuten pienen pastaympyrän täyttäminen on mahdotonta. Kuullota kurpitsaa pannulla oliiviöljyssä ja mausta suolalla, hunajalla, hienonnetulla mintulla ja murennetulla fetalla.

Raviolin tekeminen on kuin pasteijoita tekisi. Täytettä olisi voinut laittaa vähän vähemmän, olisi helpompi painaa kiinni.

Leikkaa tai paina muotilla pastalevyistä ympyröitä tai suorakaiteita, laita keskelle täytettä ja paina ravioli kiinni. Kostuta reunoja tarvittaessa.

Keitä reilussa, hyvin suolatussa ja kunnolla kiehuvassa vedessä kolmisen minuuttia. Valuta, lorauta sekaan vähän oliiviöljyä ja tarjoa vastaraastetun parmesaanin, vastarouhitun mustapippurin ja tuoreen basilikan kanssa heti.

Pastataikina

3,5 dl luomuvehnäjauhoja
3 dl durumvehnäjauhoja
7 luomumunan keltuaista
3 luomumunaa

Kaada jauhot keoksi puhtaalle pöydälle. Tee keskelle kuoppa. Erottele keltuaiset ja aseta ne ja kokonaiset munat kuoppaan. Riko keltuaisten rakenne haarukalla ja sekoita munia. Aloita sitten taikinan teko nyppimällä. Jatka vaivaamalla, taikinaa saa venyttää ja vanuttaa ihan kunnolla. Lisää tarvittaessa jauhoja tai kananmunaa. Taikinasta tulee todella kova, mutta kuitenkin kiinteä. Se irtoaa pöydästä helposti. Kääräise taikinapallo elmukelmuun ja laita jääkaappiin pariksi tunniksi.

Parin tunnin odottelun jälkeen päästään tekemään pastaa, pastakone on tässä kyllä ehdoton. Laita taikina neljään osaan. Ota ensimmäinen kimpale, ja taputtele se mahdollisimman littanaksi. Toimi kuitenkin nopeasti, sillä kun taikina lämpenee, se alkaa tarttua kiinni. Syötä levy koneesta läpi ensimmäisestä tasosta. Sitten toisesta, kolmannesta jne. Itse pyöritän levyn kuutostasoon saakka. Tee sama lopuille kolmelle osalle.

Levyt voi käyttää sellaisenaan lasagneen tai sitten leikata esimerkiksi tagliatelleksi. Tai sitten voit värkätä noita ravioleja. Jos teet esimerkiksi tagliatelleä, pyöritä tagliatellet koneesta vasta viime hetkellä eli suoraan kattilaan. Levyt säilyvät ihan hyvin, mutta nauhat pakkaavat tarttumaan toisiinsa.

Tuorepastaa keitetään kolmisen minuuttia suolatussa vedessä. Huomaa, että veden täytyy kiehua kunnolla ja sitä tulee olla reilusti.

Pastataikinaohje on Jamie Oliverin. Määrästä tulee tosi iso satsi, teen yleensä kolmasosan tai puolikkaan.

Mainokset
2 kommenttia leave one →
  1. maaliskuu 14, 2011 9:35 am

    oi siitä on sata vuotta kun ollaan tehty pastaa itse. Meillä on oikein sellainen raviolilevy mikä sopisi juurikin näiden tekemiseen. Vähän kuin minikokoinen muffinssivuoka, tiedätkö? Onpas vaikea selittää.
    Ja kiitos vaan kesäkurpitsa-reseptistä. Sille on minusta ollut jotenkin hankala löytää käyttötarkoitusta ja usein joku sitä on meille tuonut.

    • Kirsikka permalink*
      maaliskuu 15, 2011 7:04 pm

      Emäntä, hitsi, tommosen raviolilevyn mäkin tarvisin! Kiitos vinkistä:).

      Kesäkurpitsa voi joskus olla vähän mauton… Hyvää on kanssa, kun paistaa sitä pannulla, joukkoon sitruunamehua ja sitten juuri ennen tarjoilua reilusti rucolaa sekaan. Ja pastan kanssa siis, vaikka parmesaania kourallinen päälle:).

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: