Punaherukkapiirakka

Punaherukoita jäi mehunkeitosta yli pieni määrä ja päätin pyöräyttää piirakan ylijääneistä marjoista. Harvemmin on tullut herukoista piirakkaa tehtyä. Piirakkapohja on helppo ja nopea, täyte mehukas ja raikas.

Punaherukkapiirakka

Piirakkapohja

100 g voita
2 1/2 dl  vehnäjauhoja
3/4 dl kaurahiutaleita
1/2 dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 kananmuna
1 tl suolaa

Sekoita kuivat aineet ja lisää sulatettu (hieman jäähtynyt) voi ja muna. Painele vuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte

5-10 dl marjoja
1/2 prk eli noin 250 g turkkilaista jogurttia
2 rkl mehua
Noin 1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
1 muna

Kaada marjat vuokaan, sekoita täytteen aineet ja kaada marjojen päälle. Paista 200-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia.

Ohje on muokattu Pirkka-ohjeesta.

Advertisement

Välipalamyslipatukat

Pikkuveljeni lähetti minulle sen kuuloisen ohjeen, että pakkohan sitä oli tehdä. On nimittäin ihan älyttömän hyviä! Tein ekan satsin ihan alkuperäisen ohjeen mukaan, mutta ne olivat makuuni liian öljyisiä ja liian makeita. Nyt tein uuden satsin, jossa vähensin öljyn määrää kahteen kolmasosaan ja sokerin sekä hunajan määrää lähes yhteen kolmasosaan. Nyt ovat enemmän välipaloja kuin karkkeja, mutta hyviä silti. Ja heittelin sekaan vielä kaikkea kaapista löytyvää superruokaa, niitä ei alkuperäisessa ohjeessa ollut. Tosin makean määrää lisään kyllä hieman seuraavaan satsiin, eli ehkäpä noin puoleen alkuperäisestä.

Välipalamyslipatukat (meikäläisen versio)

1,5 dl rypsiöljyä
0,5 dl juoksevaa hunajaa
0,5 dl ruokosokeria
2,5 dl pähkinöitä ja muuta kivaa (saksanpähkinöitä, cashewpähkinöitä, manteleita, kaakaonibsejä)
2 dl kaurahiutaleita
1 dl jauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl vihreäteejauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 dl kuivattuja karpaloita, osa gojimarjoja

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Kuumenna öljyä, hunja ja sokeri kattilassa niin, että sokeri sulaa öljyyn. Kaada kuivien aineiden sekaan ja levitä pellille. Paista uunissa noin 20 minuuttia, 175 astetta. Anna jäähtyä täysin ja leikkaa patukoiksi.

Energiamyslipatukat (alkuperäinen versio, ilmeisesti Pirkka-lehdestä)

1,5 dl rypsiöljyä
1,2 dl juoksevaa hunajaa
1,2 dl palmu- tai ruokosokeria
0,5 dl saksanpähkinöitä
1 dl cashewpähkinöitä
1 dl hasselpähkinöitä
1 dl kaurahiutaleita
1 dl kookos- tai täysjyväjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 dl maissimuroja
0,5 dl kuivattuja karpaloita
0,5 dl rusinoita
Ripaus vaniljasokeria ja kanelia

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Kuumenna öljyä, hunja ja sokeri kattilassa niin, että sokeri sulaa öljyyn. Kaada kuivien aineiden sekaan ja levitä pellille. Paista uunissa noin 20 minuuttia, 175 astetta. Anna jäähtyä täysin ja leikkaa patukoiksi.

Tyrnimehu

Se on taas niinkuin mehuaika. Olen keitellyt pitkin kesää tuoremehuja, lähinnä raparperista. Välillä ihan sellaisenaan ja välillä mintulla tai sitruunalla maustettuna. Ja nyt porisee maijassa herukkamehut.

Tyrnimehu

Sain isomummilta ison rasian tyrnimarjoja, joista keitin myös niin ihanaa tuoremehua. Eli tyrnit vaan kattilaan ja vettä täyteen. Sokeria saa laittaa reilusti, tyrni on niin hapan. Melkein tuplasin raparperimehuun käyttämäni sokerin. Ja sitten keitellään, kunnes marjat ovat mehunsa antaneet ja sen jälkeen siivilän kautta pulloon. Marjat olivat pakastettuja, joten mehu juodaan nyt heti, muuten olisin pakastanut osan. Säilyy tosi hyvin jääkaapissakin, en osaa sanoa tarkalleen kauanko, mutta kyllä se minun mielestäni ennemmin viikkoja on kuin päiviä (siis ainakin kaksi viikkoa minusta).

Herkullinen pikanyytti grillissä

Ensinnäkin tästä saa vaihtelua kasvisnyytteihin ja toiseksi tämä on nopea ja kolmanneksi voi hyödyntää aiemmin yli jääneitä uusia perunoita. Ja sitten vielä nyytteihin hyvä vinkki. Sain sen veljeltäni, joka taas kuuli sen radiosta. Eli folion pohjalle voi laittaa palan leivinpaperia, niin kasvikset eivät tartu folioon ikävästi kiinni. Testattu ja hyväksi havaittu.

Kylmäsavulohi-perunanyytit

Keitettyä uusia perunoita
Kylmäsavulohta
Voita
Kanttarellituorejuustoa
Tuoretta minttua
Pippuria

Aseta foliopalalle pala leivinpaperia. Pohjalle nokare voita, ja alle puolitettuja uusia pottuja. Meillä potut olivat hyvin maukkaita ja suolattuja, joten en lisännyt suolaa ollenkaan. Ja kalakin on suolaista, joten pippuri riitti. Päälle sitten siivuja kylmäsavulohesta, hieman tuoretta minttua, mustapippuria ja iso kukkura teelusikallinen kanttarellituorejuustoa. Nyytti kiinni ja grilliin. Ja ei tarvitse grillata kovin kauaa, kun perunat ovat jo kypsiä.

Gotlannin parhaita paloja

Eipä turhaan kerskuta Gotlannin olevan kulinarismin mekka. Emme ole koskaan aiemmin reissuillamme syöneet koko matkan ajan niin hyvin kuin siellä. Tarkoitan sitä, että yleensä mukaan mahtuu hyviä ja huonoja ravintoloita (ja valitettavan usein niitä huonoja), mutta ei Gotlannissa. Ja kaiken lisäksi myös halvemmat paikat loistivat keittotaidoillaan, eli hyvää ruokaa sai myös edullisesti. Valitettavan usein edullinen ruoka on aika kamalaa (vaikka hyvääkin saisi siitä saisi). No niin…

Gåsenladan miljöö on upea.

Otimme päämääräksemme kiertää suositeltuja ravintoloita, joita tsekkailimme White Guidesta ja paikallisesta lomalehdestä, jossa oli listattu gotlantilaista ruokaa tarjoavia ravintoloita. Koska mukana oli myös 1 v villikko, jäivät nuo todella arvokkaat ravintolat toiseen kertaan, ja valitsimme enemmän keskihintaisia (missä ei katsottu lasta tiskillä pitkin nenänvartta, kuten täällä Pontuksessa). Mutta siis jospa pääsisin vihdoin itse asiaan… Eli näitä suosittelen ehdottomasti:

Gåsenslada, Burksvik (Ehdottomasti reissun paras ravintola – ja kaunein! White Guide)
Rosengården, Visby (Söimme täällä kaksi kertaa, lounaan ja illallisen, eri päivinä tosin, heh. Ruoka fantastista, palvelu välillä vähän öh, mutta menköön uuden kesätyöntekijän piikkiin. Aivan ihana terassi! Paikallinen lomalehti)
Katthammarsviks Rökeri, Katthammarsvik (Ihana perheyritys meren rannalla, uimarannan vieressä. Upeaakin upeampaa kalasoppaa, hinta tyyliin 10 euroa. Lounaspaikkamme siis. Oma löytö)
Friheten, Visby (Tämä oli käymistämme paikoista mitäänsanomattomin, mutta vertailukohdat olivat aika huimia. Suomalaiseen ravintolatasoon verrattuna ihan perustasoa. Paikallinen lomalehti)
Cafe Gula Huset (Suloinen pieni kahvila, jossa tarjoillaan ihanaa portviinikakkua, jota olen tehnyt itsekin. Maalaisunelma)

Cafe Gula Husetin sisäpiha on suloinen.

Ja taas Gåsenlada. Se oli niin kaunis.

 

Ja ehdottomasti parasta ikinä syömääni jäätelöä.

Visby Glass -jäätelöä on tarjolla Visbyn satamassa. Että reissatkaahan Gotlantiin herkkusuut!

Kesäisen raikas perunasalaatti

Huomasin, että tämä ihana perunasalaatti ei ole vielä päätynyt blogiin, vaikka sitä todella usein teenkin. Sisustusblogin puolella tämän perään kyseltiinkin, joten tässä tulee.

Mintulla maustettu perunasalaatti uusista perunoista

Uusia perunoita
Reilusti tuoretta minttua
Oliiviöljyä, suolaa pippuria

Pese ja keitä uudet perunat. Anna jäähtyä. Tässä voi hyvin käyttää esimerkiksi edelliseltä päivältä jääneitä uusia perunoita. Pienimmät käytetään sellaisenaan, isompia voi leikata kahteen osaan. Sekoita jäähtyneiden perunoiden joukkoon varovasti oliiviöljyä, hyvää suolaa, mustapippuria ja revi joukkoon vielä runsaasti tuoretta minttua. Tarjoillaan huoneenlämpöisenä.

Perunasalatian seurana oli savustettua nieriää, yrteillä maustettua vihreää salaattia ja kauniita kukkia.

Karibian jerk – paras grillimarinadi

Lueskelin Mondon ruokalehteä ja silmille pomppasi Jamaikalla ja Caymansaarilla grilliruokiin hierottava jerk-kastike. Ainesosalista oli niin pitkä ja erikoinen, että pakkohan sitä oli kokeilla. Jestas sentään, että oli hyvää. Ja ihmeellisintä tässä on se, että kun maistaa tuota kastiketta, niin se ei ole jotenkaan juuri minkään makuinen. Kaikkea on ehkä liikaa niin, että mikään ei maistu. Mutta, kun sen hieroo ruokaan ja sen ruoan grillaa, niin avot! Siis käsittämättömän hyvää. Kastike jotenkin sulautuu ruoan omaan makuun yhdessä grillin savun kanssa, eli marinadi ei maistu ”yli” tai enemmän kuin ruoka itse. Yleensähän grilliruoissa melkein maistuu marinadi enemmän kuin mikään muu. En ehkä osaa selittää, kokeilkaa itse! Tahna säilyy jääkaapissa kaksi viikkoa. Grillasimme tästä satsista muistaakseni kolme kertaa, että riittoisaa on.

Karibian jerk

Kourallinen timjaminlehtiä
2 rkl tuoretta korianteria
2 kanelitankoa
1 tl korianterinsiemeniä
2 tl mustapippureita
3 tl maustepippureita
Kuivattua chilirouhetta maun mukaan (laitoin ehkäpä noin 3 tl)
6 valkosipulinkynttä
1 tl muskottipähkinää
2 tl raastettua inkivääriä (tuoretta)
2 limetin mehu
1 limetin kuoriraaste
1,4 dl öljyä (ohjeessa oli rypsiöljy, mutta laitoin oliiviöljyä, kun se vaan on parasta)

Murskaa kuivatut mausteet ensin morttelissa. Laita kaikki aineet monitoimikoneeseen ja pyöritä tahnaksi.

Lähde: Mondo Ruoka & Matka

Hieroimme kastiketta erilaisten kasvisten (mm. munakoiso ja kesäkurpitsa) sekä Miehen lihan ja meikäläisen tofun pintaan. Kasvisten ja lihan/tofun ei tarvitse antaa marinoitua, eli grilliin vain suoriltaan. Tofun saa muuten maukkaaksi suolaamalla sen etukäteen. Eli teen kuten kalankin kanssa: karkeaa merisuolaa pintaan ja jääkaappiin. Suola rapsutetaan pois ennen kastikkeella maustamista ja grillaamista. Huomaa muuten suolata muutkin raaka-aineet, sillä jerkissä ei ole suolaa.

Paras grilliateria

Grillikausi avattiin meillä vappuna, kuten varmasti aika monella muullakin takapihalla. Yksi parhaimmista ikinä syömistäni grilliaterioista muodostui fenkolista, kampasimpukasta, munakoisosta ja parsasta. Ai että oli hyvää!

Munakoisolle tein marinadin (jäänne edelliseltä päivältä, jolla marinoin muitakin kasviksia, varsinkin paprikan kanssa ihan ykkönen) tuoreesta inkivääristä, teriakikastikkeesta ja korianterista. Fenkolin ja kampasimpukat voitelin oliiviöljyllä ja maustoin yksinkertaisesti suolalla ja korianterilla. Parsoihin laitan yleensä vain oliiviöljyä ja suolaa, niin on paras.

Grillattu fenkoli on aika huippua, tein sitä ensimmäisen kerran. Suosittelen! Alkupalaksi teimme vielä grillattuja sitruunoita, tosin mozzarellalla tällä kertaa. Tervetuloa kesä!

Jäälatte

Näinköhän sitä elämä alkaisi tasoittua niin, että jäisi aikaa myös tällä ruokablogille… No, ainakin silloin tällöin.

Eilen oli niin mahtava auringonpaiste, että päätin nauttia päiväkahvini kylmänä. Onhan se mukava istuskella terassin reunalla, piirrellä pihasuunnitelmaa ja juoda jäälattea.

Jäälatte

Keitä erittäin vahva tummapaahtoinen kahvi tai espresso. Sekoita kahviin hieman vaniljasokeria ja tavallista sokeria. Kaada maun mukaan reilu puolet (tässä tapauksessa kylmää) maitoa ja lisää jäitä.

Ravinteli Bertha Tampereelta

Olimme viikonloppuna nauttimassa joululahjaamme, eli illallista Ravinteli Berthassa, Tampereella. Ja koska suosittelen kyseistä ravintolaa aivan ehdottomasti, niin kehutaanpas sitä vähän blogissakin.

Ravintolan konsepti on hieman poikkeava. Menusta ei valita annoksia, vaan raaka-aineet. Esimerkiksi alkupalan kohdalla saattaa lukea silakka, kananmuna, jokirapu ja sitten jännityksellä odotetaan, mitä tuleman pitää. Mielenkiintoista ja hauskaa!

Neljän hengen seurueemme oli kovin yksimielinen ruokien suhteen, naiset saivat eteensä samat annokset ja miehet samoin. Meidän naisten silakka, peruna, kananmuna -alkupala jakoi mielipiteitä. Minusta annos oli hieman mitäänsanomaton (verrattuna siihen, että yleensä alkupalat ovat niitä parhaita esityksiä), mutta siskoni mielestä erinomainen. Miehillä oli annos punajuuresta, vuohenjuustosta ja basikasta. Edelleen myös se oli hieman tylsä ja yllätyksetön, joskin ihan maukas.

Mutta pääruokien kohdalla repesi. Aivan fantastisia annoksia ja varsinkin kastikkeet olivat uskomattomia. Annokseni kastike on varmasti paras, mitä olen syönyt. Annos oli aika suolainen, mutta toisaalta makua sitten kyllä riittä vaikka muille jakaa. Me naiset söimme peruna, sinisimpukka, kuha -annoksen, jossa sinisimpukka oli juurikin kastikkeen muodossa. Toistan nyt itseäni, mutta yksi parhaista ravintola-annoksista, mitä olen syönyt. Miehet söivät hereford, papu, herkkusieni -annoksen ja kastiketta ylistivät hekin. En nyt paljasta annoksista enempää, niin jännitys säilyy, jos käytte testaamassa.

Jälkiruoissa oli hieman hajontaa. Muiden jälkiruoat olivat oikein onnistuneita, joskaan eivät ihan ilotulitusten arvoisia, mutta omani eli omena, valkosuklaa, laventeli jäi reilusti pääruoan ja oivallisen pehmeän ja lämpimän väli-Tilsitin varjoon.

Ruokien kanssa otimme suositusviinimenun. Itse olisin tehnyt viinivalinnat hieman toisin, mutta eivätpä ne minullakaan mitenkään aina onnistu. Alkukuohuva oli englantilaista (!) roseeta ja aivan täydellistä.

Lisää näitä!