Siirry sisältöön

Kello viiden tee eli teekutsu-menu

13 helmikuun, 2011

Sehän on niin, että kun kirjoittaa haaveensa tai tavoitteensa ylös, niin ne pakkaa toteutumaan. Tämä toimii ainakin minulla. Kirjoitin seitsemään tunnustukseeni, kuinka en ole koskaan tehnyt leivosta sekä kuinka haaveilen englantilaisista kello viiden teekutsuista. No nyt ne on molemmat toteutettu. Teekutsut tosin oli hyvin pienimuotoiset ”harjoittelukutsut” vain minulle ja Miehelle, mutta seuraavaksi kutsun jo vieraita. Tarjottavat onnistuivat yli odotusten.

Ja tuo mainitsemani leivososasto tuli toteutettua siinä samalla, kun englantilaiseen teepöytään kuuluvat olennaisesti myös leivokset. Tein sacherleivoksia. Samanlaistahan tuo leivosten teko on periaatteessa kuin minkä tahansa täytetyn kakun teko miniatyyrikoossa, turhaan pidin vaikeana. Skonsseja tein ja maistoinkin myös ensi kertaa, nam! Ne taitavat olla vähän kuin brittien ja skottien lettuja, tosi helppoja tehdä ja hyviä. Pakkasessa on nyt siis hyvä satsi niin sacherleivosten pohjia, skonsseja kuin juustosarviakin. Tiedättepä seuraavat vieraat, mitä saatte. Ohjeet tulevat tänne blogiin seuraavan viikon tai parin aikana.

Kello viiden tee nautittiin kylläkin enemmän sunnuntaina herkkuiltapalana (illallisen sijaan), eikä päivällä.

Teestä vielä muutama sananen. Ihmiset luokitellaan monesti kahvi- tai teeihmisiksi riippuen siitä, kumpaa he aamulla juovat. Olen siis kahvi-ihminen, eli juon aamulla kahvia, samoin iltapäivällä. Mutta juon paljon myös teetä, varsinkin iltaisin. Pääsääntöisesti kulutan erilaisia yrttiteelaatuja, joita kaapistani löytyykin useita. Jonkin verran menee myös hyvää (ei siis tavallista kaupan pussiversioita, vaan itse kiinasta tuotua) vihreää teetä sekä ruusunmarjateetä. Olenpa kuivannut itsekin teetä mustaherukanlehdistä.

Mustaa teetä en juo koskaan, en pidä siitä. Sen katkeruus ei vain sovi suuhuni. Ns. haudutettu tee on kammoksuttava ajatus… Mies taas tykkää mustasta teestä ja hänelle sitä haudutankin, kun keitän itselleni kupin yrttiteetä. Earl Grey on tietojeni mukaan se suosituin tee Englannissa, joten valitsin sen teekutsujen teeksi. Earl Greyhan on (usein) bergamotilla maustettua mustaa teetä, minkä vuoksi en ihan suunnattomasti odottanut tältä juomaosuudelta näissä kesteissä.

Mutta mutta, taas tuli todistettua, että kun vähän panostaa, niin paljon saa. Aiemmin olen juonut Earl Greyta peruspussiteenä, ja olen saanut sen alas vain lisäämällä siihen vähintään 2 tl sokeria (muuten en käytä teessä koskaan sokeria). Mutta nyt ostinkin Stockalta oikein laadukkaan oloista irtoteetä (paketin hinta muistaakseni 7 euroa, ettei ihan perusliptonin hinnalla tosiaan saa). Ja kyllä oli tee hyvää! Ei puhettakaan, että olisi tarvinnut sokeria sen alas saamiseen. Eli kyllähän se laatu usein maksaa, mutta myös maistuu. Näköjään minäkin voin pitää mustasta teestä. Englannissa teehen lisätään usein maitoa ja sokeria tai sitruunaa. Me päädyimme teekutsuillamme jälkimmäiseen.

Kello viiden tee -menu

Juustosarvia

Kurkkusandwicheja
Kurkkusandwichit täytin tahnalla, jossa oli raastettua kurkkua ja piparjuurituorejuustoa. Leivät kostutin valkoviinietikka-vesiseoksella.

Savupallassandwicheja
Savupallassandwichien täytteeseen sekoitin savupallaksen ohella créme fráichea, sitruunanmehua ja mausteita. Leivät kostutin valkoviinietikka-vesiseoksella.

Munakoisocrostineja
Valmiisiin crostinikuoriin laitoin noin 1/2 tl munakoisotahnaa (purkista), créme fráichea sekä kirsikkatomaatin lohkon koristeeksi.

Skonsseja kera kermavaahdon ja vadelmahillon

Sacherleivoksia

Sandwichit kuuluvat olennaisena osana teetarjoiluun.

Crostinit taas eivät ole perinteistä teetarjottavaa, mutta halusin maistaa ostamaani munakoisotahnaa, joten tein crostineja.

12 kommenttia leave one →
  1. 13 helmikuun, 2011 4:14 pm

    Vau mikä englantilainen tunnelma! 🙂 Tää on ihan kuin Pokka pitää -tv-sarjasta 🙂 Voisi itsekin järjestää joskus kavereille oikein kunnon teekutsut, en ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi, kun vaihtoehtoina pyörii mielessä aina vaan meksikolainen/tapas/snacks-linja. Kiitos inspiksestä 🙂

    • Kirsikka permalink*
      13 helmikuun, 2011 7:54 pm

      Kiitti Anna:). Tämä kyllä inspiroi muakin, tarjoan vieraille kanssa jatkossa:).

      • 16 maaliskuun, 2011 3:11 pm

        Nyt toteutin viimein oman versioni teekutsuista, sinun inspiroimasi!

      • Kirsikka permalink*
        16 maaliskuun, 2011 7:30 pm

        Anna, oi, kun kiva! Tulen katsastamaan:)!

  2. 14 helmikuun, 2011 8:38 am

    Aivan ihanat kutsut!
    Tähän voisi joskus itsekin panostaa, jotenkin minua kiehtoo ne perinteiset kurkkuleivät, joita usein tarjotaan 🙂

    • Kirsikka permalink*
      15 helmikuun, 2011 7:14 pm

      PN, jotenkin jo se ajatus teekutsuista viehättää:). Saati sitten kurkkuleivät ja muut tarjottavat:).

  3. 14 helmikuun, 2011 9:52 pm

    Ihanaa, kauniit kuvat, oikea tunnelma! 🙂 Saan sinulta inspiraatiota, ennemmin tai myöhemmin saan omatkin kello viiden kutsuni kokoon! 😀
    Mmm, noi skonssit kuulostaa tosi hyviltä…. Hauskaa ystävänpäivää!! 🙂

    • Kirsikka permalink*
      15 helmikuun, 2011 7:15 pm

      Samoin Italiansalaatti, vaikka vähän myöhässä:). Ei muuta kuin teen keittoon:).

  4. Jannik permalink
    18 helmikuun, 2011 6:10 pm

    Joo teessä ja teessä on tosiaan eroja, hyvää pussiteetäkin on kuitenkin myös olemassa esim tämäKabuse

    http://www.teekauppa.fi/teet/green

    • Kirsikka permalink*
      19 helmikuun, 2011 8:33 am

      Jannik, niinhän niitä hyviä teelaatuja löytyy pusseissakin. ”Pussitee” vaan on sellainen yleisnimitys vähän vähemmän laadukkaille juomille…:)

  5. 17 maaliskuun, 2011 5:29 am

    Olen myös pitkään haaveillut teekutsuista. Päädyin sivuillesi Uneliaan Kokin kautta. Teidän molempienjutut inspiroivat kovasti! Kiitos.

    • Kirsikka permalink*
      17 maaliskuun, 2011 6:42 pm

      Anuliina, teekutsut tuntuvat todella jotenkin niin tunnelmalliselta ihan vain ajatuksenakin:). Ehkäpä britit haaveilevat sitten meidän kahvikutsuistamme pullineen ja kuivakakkuineen:D.

Jätä kommentti